keskiviikko 23. toukokuuta 2018

 Terveisiä täältä voikukkapellosta!!
Hih! Voi että on ihanaa, kun on lämmintä ja saa tehdä kaikkia kesäisiä juttuja. Tsih! Aamusella kävin Pertti- koiran kanssa tuolla takapihan metsässä haistelemassa raikkaita tuulia. Siellä oli sellaisia ihmeellisiä ihan kirkkaan vihreitä perhosiakin, mutta niitä en millään saanut kuvattua. Tänään olen oikein ahkerana, kun meille tulee niitä kotikonserttivieraita jo ensi viikolla..Leivon pakasteeseen täytekakun pohjia ja pikkuleipiä ja tiikerikakkuja ja kirsikkakakkuja, kun ne vaan paranee, kun saavat vähän siellä pakasteessa tasottua. Raparpereistäkin pitäisi keittää mehua ja pakastaa niitä varsia, kun ne on nyt parhaimmillaan.
Sitten kun olen ne saanut jollekin mallille niin yksi ihana ystäväpariskunta pyysi käymään ja kertoi, että saan heiltä salkoruusuja ja daalioistakin. Ihan ihmeellistä saada tuntea näin ihania ihmisiä! Aivan uskomatonta hyvyyttä ja sydämellisyyttä. Täytyy viedä jotain herkkuja heillekin. Tsih! Kyllä maailmassa on niin paljon kauneutta ja hyvyyttä, kun ei vaan vahingossa juokse sen ohitse.
Metsässä käyn aina kuin mahdollista vähän lataamassa akkuja. Joskus kaupungissa ihan tulee sellainen olo että se kaikki hulina on ihan liikaa, mutta sitten kun pääsee haistelemaan metsätuulia, niin palautuu taas omaksi itsekseen. Luontoa on ihminenkin vaan- niinkuin yhdessä laulussakin lauletaan..

Mustikat on jo näin isoja..Kauhean äkkiä ne tulee tänä vuonna..Nam, pääsee taas tekemään mustikkapiirakkaa.. Se on kyllä niin ihanaa.

Tällaisen lemmekkään kiven näin lenkkireissullani. Siinä se kivisydän kertoo suuresta rakkaudesta..


Meidän pihassa on paljon voikukkia. Me tykätään niistä tosi paljon. tsih!

Tällaiset ukkelit askartelin kerran istuskelemaan ja toivottamaan tervetulleeksi tulijat. Pitäisi varmaan tehdä niille jotain hauskaa seuraa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervehdys ystävät! Ajattelin pitkästä aikaa istahtaa kirjoittamaan kuulumisiamme. Eikös olekin jännittävää, kun taas aletaan lähesty...