Tervehdys ystävät!

Ajattelin pitkästä aikaa istahtaa kirjoittamaan kuulumisiamme. Eikös olekin jännittävää, kun taas aletaan lähestyä joulua! 😀😍 Minun tekisi mieleni kokeilla yhtä pipariohjetta.. se on sellainen kristallipipari, missä on sokeria päällä ja siihen taikinaan laitetaan kaakaojauhettakin. Toivottavasti en ole hukannut sitä reseptiä, kun joskus sen jostain lehdestä leikkasin talteen. Jännä miten tuollaiset jutut jää mieleen oikein vaivaamaan, että mitenkähän ne onnistuisi..

Minulla on ollut koko syksyn sellainen luova kausi, että olen vaan hissukseen kaikenlaista täällä kotona puuhaillut ja lukenut monenlaisia juttuja, mitkä kiinnostaa.. tosi vanhoja lehtiä, joissa on minusta jotenkin kauniimpi se maailma, kuin mitä nyt lehdissä kirjoitetaan ja telkkarissa näytetään... Niissä on juttuja sellaisista elämän kauniista asioista- perheestä, ystävyydestä, itse tehdyistä pienistä mukavista teoista toisille ihmisille. On se jännä miten silloin sodan jälkeen, kun oli aineellisesti puutetta vähän kaikesta, niin monilla ihmisillä oli vielä niin suuri  halu antaa vähästään ja helpottaa toistenkin elämää minkä vaan pystyi. 💖 

 Tämä on yksi uusi ihana runo yhdestä Keski-Suomen  Opiston 60-luvun lehdestä. Sen on kirjoittanut Matti Vainionpää Impi Sirkalle 80-vuotispäivärunoksi 30.9.1964. Jotenkin niin kauniin kuvan se luo mieleen kuinka me ihmiset tätä elämän  purtta täällä soudellaan monenlaisissa tuulissa. 

Sulle me lahjemme kannamme elämänpuu.

Suojassas soudamme elämän purttamme.

Minne johtaakin kulkumme, korviimme kantautuu

myrskyjen myllerrys tai päivän paistava rinne.

Syvyydet aukeevat alas ja korkeuteen,

ja niiden välillä keinuen purtemme soutaa.

Elämänpuulta keskellle vaarojen veen

saamme me hätäämme turvaa ja lohtua noutaa.

Siinä on elämän rikkaus, että me saamme

juhlaa ja tuskaa kokea vaihtuvin vuoroin,

että me elämän aarteen yhdessä jaamme,

laulaen laulua työn yksin ja kuoroin.

Kauneinta kuitenkin kaikki on unelmissa,

minnekä ihminen tähyy ja minnekä halaa

aatoksen viipyissä kaukana rakkaimmissa.

Jumalan tulet ikuiset sielussa palaa.

Matti Vainionpää 

Kaikkea ihanaa teidän päiviinne toivotan ystäväni. Onnen onnen omenoita, iloisia päiviä noita. 

Elämä on ihanaa. 😘💖💖💖💖 

Huh hellettä 😜💖💖💖💖

Piti ihan laittaa tulet takkaan täällä kotona, kun oli vaan jotenkin niin kolean tuntuista äkkiseltään..
Minä kyllä tykkäsin niistä helteistä. Se on aivan ihanaa, kun on niin lämmintä, että ei tarvitse ajatellakaan villapaitoja saatika välihousuja. Tsih!😂  

 Tänään pääsemme Rhea-laivalle laulamaan ja soittamaan. Voi että oli huono tuuri ilmojen suhteen, että nyt just on kaikista kylmin ilta ja vettäkin sataa..No mutta voihan se toisaalta olla tunnelmallista.
Siellä on toivottu lauluja rakkaudesta, toisista välittämisestä ja kohtaamisesta. Ihanat aiheet 💖 No kyllähän noista löytyy vaikka mitä ihanaa laulettavaa ja runojakin- niin kauniita!

Tässä yksi uusi runohelmi Eeva-Liisa Herojalta, jonka löysin täksi illaksi:

Ihmisenä olemisessa

pieni on tärkeää:

kädenpuristus,

tarjottu tuoli jonottavalle,

kuunteleminen,

kyläily ilman asiaa,

teellekutsu,

hymy,

ilmaisia kaikki.

Eikös ollutkin sellainen pysäyttävä jotenkin...

Tällaisenkin löysin 😊 aika hyvä.💗

Tällaisia vaan täällä tänään touhuilen. Täytyy varmaan alkaa miettimään mitä laittasin illaksi päälleni sinne laivalle, etten ihan palellu. Hih! Ihanaa kesäviikkoa Ystävät!! 🌺🌺🌺🌺🌺🌺

 

Kotikonsertin valmisteluja...

Tällaisen puseron ompelin eilen keskellä kaikkia touhuja.. En vaan malttanut olla tekemättä. Hih! Se onkin uusi lemppari-kesäpuseroni.💖💖💖

Täällä sitä valmistellaan kovalla tohinalla huomenna alkavia tämän kesän kotikonsertteja. 😅
Innolla odotamme ketä kaikkia tuleekaan tänä vuonna meillä käymään. Hih! Huomenna me
saadaan ihan linja-autollinen väkeä, se on kyllä ihmeellinen näky täällä meidän pihassa.. ei sitä uskoisi ellei omin silmin näkisi.😃💖

Kohta alan vatkaamaan kermavaahtoa ja teen ne ihanat mansikkakakut jääkaappiin odottamaan..löysin mansikoitakin siihen laitettavaksi. Niistä tulee ihan kesän tuoksu! Meillä kukkii jo mansikkamaa tuolla mökillä, mutta se on niin pikkuinen, ettei siitä kyllä paljoa tule..Niin ja istutin ne taimetkin aivan liian tiheään, niin eihän siellä ilma kulje ja ne marjatkin tuppaa homehtumaan... Täytyy tehdä sille jotakin harvennusta kunhan kerkiää..

Tämän Lauantain kotikonsertti me peruttiin, kun aikaisempina vuosina olen muistanut, ettei juuri sinä päivänä kannata järjestää mitään, kun kaikki on omissa juhlissaan juhlimassa. Hih! No pientä järkkäilyä se vaati ja nyt on kaikki päivät kohdillaan. 😅😀💕

Ihania kesäpäiviä!

Tällaista täällä oli eilen illalla... No nyt on jo tuolit ja pöydät paikoillaan- jopa liinatkin viritettynä.. Tänään haetaan koivut valmiiksi ja laitetaan kukat maljakkoon huomista tämän kesän ensimmäistä kotikonserttia varten. Ihanaa!!!

Paista päivä, helli helle.  

Paista meille jokaiselle. Paista myöskin päiviin pilvisiin. Paista meille ihmisille, lapsille ja vanhuksille. Hohda lämpö ihmissydämiin. Hoivaten kuin äiti lastaan, rakastaen ainoastaan. Paista päivä helli helle ihmissydämiin.💗

Olenpa iloinen, kun tuolla kylillä kulkeissani te ystävät olette kertoneet oikeasti lukevanne näitä höpöjuttujani täältä blogistani. Kiitos :) Ihan naurattaa, kun se on niin hauska juttu jotenkin.. No täytyypä olla sitten ahkerana, kun kerran joku edes näitä käy kurkistamassa. Tsih! 😀💖💖💖💖

 

Me käytiin Pertti-koiran kanssa pyöräajelulla. Tuo pakastekori on aivan mahtava idea ( ihan omasta päästäni, hi hii!!) Siinä on sellainen retkipatjan pala vedetty noilla kiristysliinoilla tiukalle niin että se pysyy suorana kovassakin menossa. Pertti tykkää istua siinä niin paljon, ettei paljon suostu lenkkeilemäänkään.. No ainakin isoissa ylämäissä se joutuu jalottelemaan, kun en minäkään jaksa niitä koiran kanssa polkea ylös.. tai voisin kait jaksaakin jos haluaisin rääkätä oikein itseäni.. mutta kun minä olen enempi sellainen nautiskelija ja töllistelijä tyyppinen pyöräilijänäkin. Tsih!

Siellä pyöräretkellä löysimme aivan mahtavan suuren savipohjaisen kuralätäkön ja me kahlailtiin siellä molemmat. Olipa siinä lämmintä vettä. Ihan kuin uima-allas. Hih! Sinne voisi mennä uikkareissa polskuttelemaan ja saisi samalla kaunistavan savikylvynkin!🌺🌺🌺

Tässäpä yhden laulureissun iltapala... Arto alkoi jo ennen kotimatkaa huokailemaan, että voi kun olis makkaraa!! 😋Tsih! No olisi meillä ollut yksi pötkö mökin jääkaapissa- mutta eihän yhdellä pötköllä pitkälle pötkitä.. Lihapiirakat on kyllä ihania ihan mihin vuoden aikaan tahansa.. mutta niitä kotitekoisia ei kyllä voita mikään, kun niissä on oikein muhevat täytteet- riisiä ja jauhelihaa.. Ei ne edes kaipaa välttämättä mitään makkaroita. Pitäiskin tehdä pitkästä aikaa. Nam! Mutta nyt en kyllä kerkiä sellaisiin hommiin ryhtyä, kun on nuo kotikonserttitouhut ensin saatava ainaskin alulle..

Eilen käytiin Hankasalmen kirkossa, kun siellä on aivan supermahtavat kirkkokahvit ja tunnelmaltaan sellainen toisenlainen se kirkkokomento.. en osaa selittää, mutta siellä vaan on jotain erilaista siinä tunnelmasta! 😇Ne emännät siellä on niin ahkeria ja taitavia, että laittavat aina vuorollaan parasta pöytään.. Nytkin siellä oli suolaisena aivan mahtavaa kinkku-purjopiirakkaa, sitten raparperipiirakkaa, tiikerikakkua ja jotain muutakin kahvikakkua, mutta en jaksanut sitä enää maistaa. Hih! Tämä virsi oli siellä loppuvirtenä ja ajattelin, että käyhän se tähänkin. Tuo viimeinen lause on niin kaunis toivotus ihan kenelle vaan.. Sitä toivotan teillekin ystävät rakkaat!💖😚 Ihania kesäpäiviä!!

 

 

 Terveisiä täältä voikukkapellosta!!
Hih! Voi että on ihanaa, kun on lämmintä ja saa tehdä kaikkia kesäisiä juttuja. Tsih! Aamusella kävin Pertti- koiran kanssa tuolla takapihan metsässä haistelemassa raikkaita tuulia. Siellä oli sellaisia ihmeellisiä ihan kirkkaan vihreitä perhosiakin, mutta niitä en millään saanut kuvattua. Tänään olen oikein ahkerana, kun meille tulee niitä kotikonserttivieraita jo ensi viikolla..Leivon pakasteeseen täytekakun pohjia ja pikkuleipiä ja tiikerikakkuja ja kirsikkakakkuja, kun ne vaan paranee, kun saavat vähän siellä pakasteessa tasottua. Raparpereistäkin pitäisi keittää mehua ja pakastaa niitä varsia, kun ne on nyt parhaimmillaan.
Sitten kun olen ne saanut jollekin mallille niin yksi ihana ystäväpariskunta pyysi käymään ja kertoi, että saan heiltä salkoruusuja ja daalioistakin. Ihan ihmeellistä saada tuntea näin ihania ihmisiä! Aivan uskomatonta hyvyyttä ja sydämellisyyttä. Täytyy viedä jotain herkkuja heillekin. Tsih! Kyllä maailmassa on niin paljon kauneutta ja hyvyyttä, kun ei vaan vahingossa juokse sen ohitse.

Metsässä käyn aina kuin mahdollista vähän lataamassa akkuja. Joskus kaupungissa ihan tulee sellainen olo että se kaikki hulina on ihan liikaa, mutta sitten kun pääsee haistelemaan metsätuulia, niin palautuu taas omaksi itsekseen. Luontoa on ihminenkin vaan- niinkuin yhdessä laulussakin lauletaan..

Mustikat on jo näin isoja..Kauhean äkkiä ne tulee tänä vuonna..Nam, pääsee taas tekemään mustikkapiirakkaa.. Se on kyllä niin ihanaa.

Tällaisen lemmekkään kiven näin lenkkireissullani. Siinä se kivisydän kertoo suuresta rakkaudesta..

Meidän pihassa on paljon voikukkia. Me tykätään niistä tosi paljon. tsih!

Tällaiset ukkelit askartelin kerran istuskelemaan ja toivottamaan tervetulleeksi tulijat. Pitäisi varmaan tehdä niille jotain hauskaa seuraa..

Mökkielämää ja kotikonserttien valmisteluja..

Otin kuvan kun tulin laulureissultani ja oli niin ihanan kuuma! Olen kyllä tällaista kunnon kesää niin odottanut, kun viime ja toissakesänä satoi vaan aina ja aina!

Meillä on nyt täällä kotonamme aika paljon kaikenlaista puuhaa, niinkuin maalla on varmaan monessa mökissä tähän aikaan vuotta..Kaikki kukkapuskat oikein vaatii, että tuleppa tännekin kuopsuttelemaan.. ja ne rikkaruohot kyllä aina saa vallan sitten viimein, mutta olen ainaskin yrittänyt niitä nyt vähän hillitä.. Voikukista me tykätään kovasti. Arto tekee niistä aivan ihanaa viiniä ja minä laitan niitä lehtiä salaattiin. Se on oikein jytysyömistä..virkistää tosi paljon. Viime yönäkään ei meinattu osata nukkua,kun niitä popsittiin..Mutta hyviä niistä voikukan lehdistä on vaan ne rikkonaisreunaiset, ne isot sileälehtiset on kitkeriä.

Kotikonsertteja valmistelemme myös.. Pitää leipoa pakastimeen täytekakun pohjia ja pikkuleipiä ja kahvikakkuja jo valmiiksi vieraita varten. Olispas ihanaa, kun saisimme tänäkin vuonna edes muutaman kuulijan. Tsih! Kyllä me ainaskin tosi kovasti odotetaan.. Niin ja tänä vuonna meille lupautui soittamaan haitaria ja muitakin Arton serkkupoika Hannu Laitinen. Se on kyllä tosi kiva juttu! Ja sitten konserttien jälkeen varmaankin niillä ukoilla riittää turisemista ja saunomista ja makkaranpaistoa kesäillassa! Hih! Tästä tulee niin kiva kesä.

 

Mökkielämää..Tuo ämpäri on kovassa käytössä.. sillä kannetaan vettä ulkona olevaan kylpyammeeseen ja kukkiakin sillä koetan kastella, ettei ne ihan näänny..

Eilen me syötiin mökin terassilla.. saatiin yllärivieraskin ja jaoimme nuo ihanat kaksi possunpihviä ja makkaroita sentään oli meille kaikille.. Anopilta saatiin suolattuja haapasieniä- ja niin ihanaa sienisalaattia ei saa mistään.. Laitoin siihen paljon sipulia, sinappia pikkuisen ja ripauksen sokeria ja majoneesia. Nam nam!

Tällaisen kalasalaatin tein kun oli oikein kuuma, eikä mikään muu oikein maistunut. On se mahtavaa, että nyt on ihan oikea kesä ja saa nauttia auringonpaisteesta ja lämmöstä. Kävin minä jo uimassakin muutama päivä sitten, kun nostin paljasjaloin rannan katiskoita, niin sehän oli tosi lämmintä..sitten vaan molskahdin järveen :) hi hii!!

Blogin säätelyä..ja kadonneiden kuvien metsästystä..

Huomasin, että jonnekin oli eksyneet tuolta blogistani osa kuvista.. Joitakin osasin saada paikoilleen takaisin.. No otetaan uusia. Hih!

Ville rentoutuu.

Vohvelirauta on meillä usein pöydällä, kun minusta ne on tosi ihania päiväkahviherkkuja. Nam!